Oikean kuivaruuan valitseminen koiralle on joskus todella vaikeaa, tuntuu että mikään ruoka ei oikein sovi tai ruoka sopisi kyllä mutta koira ei suostu sitä syömään. Tässä jutussa käydään läpi hieman sitä mihin kannattaa kiinnittää huomiota koiran kuivaruokaa valittaessa.

Kuivaruokien historia
Koira on ollut ihmisen työkaverina jo pitkään mutta vasta 1900-luvulla, kun keskiluokka alkoi vaurastua, koiria alettiin pitämään pelkästään seuraeläiminä. Koirille oli syötetty ihmisen ruokien jätteitä kunnes n. 1860 liikemies James Spratt alkoi kehittää ensimmäistä vain koirille tarkoitettua ruokaa nähtyään kuinka koiria ruokittiin laivoista ylijääneillä kekseillä. Spratt valmisti ensimmäisen ns. koiran keksin, jossa oli vehnää, kasviksia, punajuurta ja naudanverta. Sprattiin koirankeksibisnes lähti lentoon, kun hän löysi asiakkaiksi englantilaiset maalaisherrasmiehet, jotka alkoivat syöttää keksejä urheilukoirilleen.
Sprattin resepti levisi USA:han, jossa tuotanto alkoi n. vuonna 1890. Useat yhtiöt alkoivat kehitellä erilaisia reseptejä koirankekseille ja nappuloille hyödyntäen sen aikaista tietoa koiran ravitsemuksesta.
Suomen ensimmäinen koiranruoka oli Serti, joka tuli markkinoille 60- 70-luvulla. Tuolloin ei ollut erilaisia ruokia eri roduille tms. Aika moni koira söi kuitenkin edelleen myös ns. kotiruokaa ja luita sillä valmisruoka oli kallista.

Kuivaruokabisnes tänä päivänä
Nykyään koiran kuivaruokabisnes on todella suurta ja siellä jylläävät isot nimet, joilla on myös rahaa markkinoida isosti. Suurimmat valmistajat ovatkin monialayhtiöitä, joiden nimi on tuttu ihan muista yhteyksistä. Esimerkkinä mainittakoon Mars (Petcare Inc), joka on hyvinkin tuttu Mars suklaapatukoista mutta valmistaa myös Royal Caninia ja Pedigreetä sekä Nestle (Purina Petcare), joka on tuttu mm. Cheerios-muroista mutta valmistaa myös mm. Friskiesiä ja Purina one-ruokia. Alalla on lukuisia erikokoisia toimijoita ja Suomessakin on myynnissä lukuisia eri koiranruokamerkkejä.
Kuivaruokien ravintosisällöissä noudatetaan AAFCO:n (Association of American Feed Control Officials) suosituksia. AAFCO on instituutio, jonka tehtävänä on määritellä lait ja standardit, joita USA:ssa käytetään eläinten rehuissa, joihin koiranruokakin luokitellaan. Määritteleminen tarkoittaa, että sanellaan minimitarpeet, jotka rehun on täytettävä. Myös EU nojaa hyvin pitkälti tähän määrittelyyn.

Markkinointia ja mielikuvien luontia
Isot yritykset käyttävät aivan uskomattomia summia markkinointiin ja brändin luomiseen. Näillä saavutetaan kuluttajan luottamus: tunnettu brändi = hyvä laatu.
Näin isot toimijat saavat myytyä tuotteitaan tunnettavuuden kautta, jopa niin että kuluttaja ei edes vilkaise mitä koirallensa syöttää. Jokaisessa mainoksessa ja ruokapussissa kehutaan juuri kyseisen ruoan olevan suorastaan täydellinen. Pakkauksilla luodaan mielikuvia hyvinvoivasta lemmikistä, onnellisesta koiraperheestä tms.

Mistä tiedän mikä ruoka on hyvä?
Mistä ihmeestä sitten voin tietää onko ruuissa jotain eroja ja mistä tunnistan laadukkaan ruuan, jonka hinta/laatusuhde olisi hyvä?
Pelkkä tunnettu merkki, isosti mainostettu brändi tai korkea hinta ei ole laadun tae!
Eri ainesosat ruuassa ovat erihintaisia ja esim. vilja, pavut, riisi ja linssit ovat lihaa halvempia raaka-aineita. Esim. pavuilla ja linsseillä saadaan halvalla nostettua ruuan proteiinipitoisuutta.
Laadukasta koiranruokaa ei myydä eurolla kilo vaan tällöin on aina tingitty jostakin ja yleensä se on ruuan lihapitoisuus tai ainesosien laatu.
Miten ihmeessä sitten tiedän millaista harkitsemani ruoka oikeasti on? Unohda korulauseet ja kauniit kuvat ja lue tuoteseloste! Se kertoo paljon enemmän.

Koiranruuat voidaan luokitella periaatteessa neljään laatuluokkaan:
1. Holistiset ruuat (luonnonmukaisista tai luomuainesosista tehdyt)
2. Super Premium – luokituksella olevat
3. Premium – luokituksella olevat
4. luokittelemattomat usein ns. markettiruuat
Pussissa lukee esim. Superpremium complete dog food, josta selviää ruuan laatuluokka. Laatuluokkaan vaikuttaa mm. käytettyjen raaka-aineiden laatu, mutta se ei pelkästään takaa laadukasta, hyvin sulavaa ruokaa vaan myös käytetyillä ainesosilla on iso vaikutus.

Tuoteseloste on se mikä pussista kannattaa lukea!! Tuoteselosteessa on aina lueteltuna ainesosat suurimmasta pienimpään eli ensimmäisenä on se ainesosa, jota ruuassa on eniten. Koira on lihansyöjä, joten lihaa tulisi olla ruuassa eniten. Jos liha, kana tai kala on ensimmäisenä mainittu, se on jo hyvä lähtökohta. Hyvä on myös, jos viiden ensimmäisen ainesosan joukossa on useampi liha, kala tai kana. Mikäli kuitenkin ruuassa on lihan jälkeen seuraavina lueteltu monta eri viljaa ja/tai riisi esim. kananlihajauho 20 %, riisi, maissi, ohra, kaura, riisijauho, maissijauho niin tästä voi jo hyvin päätellä, että viljan kokonaismäärä on todella suuri. Osa valmistajista käyttää esimerkiksi keinoa, että tuoteselosteessa erotellaan esim. maissi, maissijauho ja maissigluteeni koska yhteenlaskettuna niiden osuus olisikin suurempi kuin lihan määrä.

Lihasta kuivaruuassa
Lihan määrän voi ilmoittaa kahdella eri tavalla joko kuivalihapitoisuus tai tuorelihapitoisuus. Tällä on todella suuri ero sillä tuorelihapitoisuusluvussa on mukana vesi. Tuorelihapitoisuusluvusta saadaan verrannollinen kuivalihapitoisuusluvun kanssa jakamalla se 2,8:lla.

Onko kanalla ja kanalla eroa?
Yksi tärkeimmistä laadusta kertovista asioista on myös se, millaista lihaa käytetään. Tuoteselosteen sanamuoto kertoo tästä paljon. Otetaan esimerkkinä kana:
Kuivattu kananliha, kananlihajauho = kuivattu ja jauhettu kananliha, ei nahkaa, luita, sulkia tms.
Kanajauho = kananlihaa ja nahkaa kuivattuna ja jauhettuna
Jauhettu kana = joko kananlihaa ja nahkaa tai tämä voi tarkoittaa myös kokonaisena jauhettua kanaa (päineen, sisälmyksineen, jalkoineen)
Eläinperäiset sivutuotteet luita, jänteitä, päitä, ym. ”jämäosia” , saattaa sisältää jäänteitä mistä vain esim. turkiseläimistä.
Ruuassa saattaa olla myös maininta, että raaka-aineena on käytetty pelkästään ihmisravinnoksi kelpaavaa lihaa, joka ei suinkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi paisti vaan lihassa on mukana mm. sisäelimiä, ruokatorvea ym.

Ne viljat
Viljat toimivat kuivaruuassa pääasiassa energia- ja hiilihydraattilähteinä. Koira ei tarvitse ravinnossa läheskään niin paljon hiiihydraatteja kuin ihminen. Liian runsaat määrät viljoja ravinnossa voivat johtaa esim. allergioihin, iho-ongelmiin ja ruuansulatusvaikeuksiin. Suuret hiilihydraattimäärät ruuassa muuttuvat elimistössä helposti glukoosiksi eli sokeriksi, joka puolestaan johtaa ylipainoon ja muihin terveysongelmiin.
Ruokasäkissä käsite vilja voi pitää sisällään mitä tahansa viljaa ja ne voivat vaihdella eri valmistuserissä. Usein kuitenkin viljat eritellään (saadaan se liha ensimmäiseksi ainesosaksi). Yleisimpiä viljoja ovat vehnä, ohra, kaura ja maissi. Riisi ei ole vilja ja sitä onkin gluteenittomissa koiranruuissa.
Eri viljojen sulavuudessa koiralla on eroja. Suomalaisista viljoista parhaimmin hyödynnettäviä sulavuusjärjestyksessä ovat kaura, vehnä, speltti, ohra ja ruis. Heinäkasveista riisi (valkoinen riisi) on hyvin sulavaa ja hyvä proteiinin ja hiilihydraattien lähde lähes kaikilla koirilla.
Hirssi on kohtalaisen hyvin sulava toisin kuin tattari. Tattari saattaa joillain koirilla altistaa paksusuolen ärsytykselle. Hirssi saattaa soveltua yliherkille koirille ravintopohjaksi. Quinoa ja amarantti ovat harvinaisempia mutta ihan käyttökelpoisia hiilihydraattilähteitä. Niiden sulavuus ja siedettävyys on hyvä. Peruna ja maissi ovat myös hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta sokeripitoisina voivat aiheuttaa oireita esim. hiivaongelmaisille koirille. Vehnän on puolestaan on todettu usein aiheuttavan iho-ongelmia. Viljoja ei tulisi antaa suuria määriä koiralle. Koira kuitenkin tarvitsee kuitua, jotta tavara kulkee suoliston läpi. Hiilihydraatit eivät pelkästään avusta energian tuotannossa, vaan osallistuvat myös moniin kehon toimintoihin kuten ruumiinlämmön säätely sekä ruuansulatus.

Rasvahapot
Rasvahapot ovat koiran elimistölle, iholle ja turkille erittäin tarpeellisia. Omega 3 ja Omega 6 – rasvahappoja tulisi kuitenkin olla oikeassa suhteessa. Pahimmillaan näkee, kuivaruokaan on lisätty vain Omega 6:sta. Jos raaka-aineena on käytetty rypsiöljyä, auringonkukkaöljyä, maissia tai maissiöljyä, on todennäköistä että siinä on paljon Omega-6 rasvahappoja. Lyhyesti voidaan todeta, että Omega-6 rasvahapoilla (etenkin arakidonihappo AA) on tulehdusta edistävä vaikutus, kun taas Omega-3 rasvahapot (EPA, EEPA) hillitsevät tulehduksia.
Koira pystyy kuitenkin parhaiten hyödyntämään elimistössään eläinperäiset rasvahapot, eli eläinperäiset rasvat, kuten lohiöljy, kalanmaksaöljy ym.

Lääkeyrttien ja erilaisten hedelmien käyttö koiranruuassa
Koirien kuivaruuissa näkee yhä useammin hedelmiä tai lääkeyrteiksi luokiteltavia yrttejä, joilla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia. Esimerkkinä mainittakoon kamomilla, maarianohdake ym. Näiden osalta on hyvä tiedostaa, että osa yrteistä saattaa olla hyvinkin allergisoivia kuten esimerkiksi Yucca-uute. Sitähän käytetään kuivaruuissa, jottei koiran uloste haisisi niin pahalle. Sen kuitenkin tiedetään olevan voimakkaasti allergisoiva ja sen on todettu olevan koirille lievästi myrkyllinen. Monet ns. paremmat kuivaruuat sisältävät nykyään rohtoyrttejä (esim. psyllium, rohtosalkoruusu, takiainen, maarianohdake, kamomilla, piparminttu, kehäkukka, katajanmarja jne). Rohtoyrteille on oikein toteutussa kasvilääkinnässä vaikutuksistaan/vahvuudestaan riippuen annettu maksimikäyttöaika koska monet lääkeyrtit myös kuormittavat ja rasittavat elimistöä eikä niitä pitäisi koskaan käyttää jatkuvassa päivittäisessä käytössä. Osa näistä yrteistä on myös voimakkaasti allergisoivia.

Lopuksi
En tiedä helpottiko tämä ruuan valintaa mutta yhtenä nopeana keinona voi pitää sitä, että ruuassa on riittävästi laadukasta lihaa, ei liikaa viljoja ja tuoteseloste on riittävän yksinkertainen. Lisäksi tulee muistaa, että kaikki ruuat eivät sovi kaikille. Ruoka voi olla sinänsä ihan hyvä mutta jollakin koiralla se ei vain toimi.

Lähteet: Pet Food institute, eri ruokavalmistajien opastukset ja materiaalit, Malin Ekblom koiran luonnollinen ruokinta