Taas alkaa olla se aika, kun punkkeja vilisee. Yksi varma merkki on kun Facebookin uutisvirtaan tulee se tassukuva, jossa koiran tassupohja on ihan täynnä punkkeja. Se kuva on vain ällöistä ällöin ja sen saa loihdittua silmien eteen ihan tuosta vaan (niin nytkin tätä kirjoittaessa).

Punkit eivät ole vain puistattavia vaan myös vaarallisia sillä ne levittävät myös tauteja. Merkittävimmät niiden Suomessa levittämät taudit ovat Borrelia-bakteeritartunta ja ihmisillä puutiaisaivotulehdus (TBE). Lisäksi punkit levittävät myös melkoista joukkoa muitakin infektioita esim. anaplasmoosia.

Vaikeasti jäljitettävä borrelioosi

Borrelioosia saattaa olla sekä koirilla että kissoilla. Borrelioosi on helposti todettavissa verikokeella mutta sen epäileminen ei aina tule mieleen, koska punkin pureman ja taudin oireiden välillä saattaa kulua pitkiäkin aikoja. Borrelioosin epäilemistä vaikeuttaa myös taudin moninaiset oireet, joita voivat olla mm. kuumeilu, ontuminen, yleinen huonovointisuus, väsymys sekä keskushermosto-oireet. Näiden oireiden taustalla voi olla myös moni muu tauti. Onneksi tartunta voidaan yleensä todeta eläinlääkärin vastaanotolla veritestillä. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla mutta vaikka tauti paraneekin niin silti saattaa jäädä niveloireita. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että koirat ovat nykytiedon mukaan Borrelia-tartunnalle vastustuskykyisempiä kuin ihmiset. Siitä huolimatta punkeilta kannattaa suojautua ja kannattaa myös muistaa, että kissa ja koira kantavat eläviä puutiaisia turkissaan sisälle.

Punkeilta suojautuminen
Punkkeja on Suomessa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Mitä etelämpänä ja mitä lähempänä merta ollaan, sitä enemmän punkkeja eli puutiaisia on. Maasto voi olla oikeastaan millaista hyvänsä. Runsaasti punkkeja on rannikon kosteilla, runsaan aluskasvillisuuden alueilla mutta punkkeja löytyy jopa havumetsistäkin. Punkki voi asustella vaikkapa lenkkipolun varrella, rantaheinikossa, nurmikolla, agilitykentän reunalla tai asfaltoidun tien pientareilla.

Kalenteria tärkeämpi mittari punkkien aktiivisuudelle on lämpötila, sillä punkit aktivoituvat, kun mittari näyttää päivällä vähintään +5°C. Punkit ilmestyvät nopeasti, kun tiet ja niiden pientareet sulavat ja vaanivat koiria, kun ne pyörähtävät tarpeilla tai lukemassa muiden jättämiä posteja ja jättämässä omia terveisiään tien pientareille. Punkki kiipeää sukkelaan koiran kyytiin ja jos se ei pure koiraa niin saattaa olla, että se löytyykin sitten kotoa sisältä. Tämän takia suosittelen, että pahimpaan punkkiaikaan kannattaa tarkistaa lemmikit heti kohta, kun ne tulevat sisälle ja napsia turkissa juoksentelevat punkit pois.

Punkeilta suojautumiseen on tarjolla erilaisia valmisteita. Toisissa periaatteena on, että ne tappavat punkin, kun se kiinnittyy ihoon ja toisissa taas pyritään siihen, että punkki ei edes tarttuisi ollenkaan. Apteekeissa on hyvät valikoimat ns. lääkinnällisiä vaihtoehtoja, jotka juurikin tappavat punkin sen purtua. Joillekin lemmikeille lääkkeelliset vaihtoehdot eivät kuitenkaan sovi tai lemmikin omistajaa voivat huolettaa tuotteiden mahdollisesti aiheuttamat sivuoireet. Tällöin vaihtoehtona on valita karkote, jonka teho perustuu esim. myrkyttömään luonnonaineeseen tai pyrkiä ehkäisemään punkkien tarttumista ravintolisällä. Näitä vaihtoehtoja ovat erilaiset pannat, niskaan laitettavat valeluliuokset, huivit ym. vaatteet. Näitä vaihtoehtoja löydät Kemin lemmikkitukusta myymälästä tai verkkokaupasta: Verkkokauppaan

Lemmikin suojaaminen suojaa siis myös ihmisiä, sillä koiran tai kissan turkissa sisälle kantautuva ötökkä voikin päätyä lopulta sänkyyn tai sohvalle, josta se löytää tiensä ihanalle ohuelle ihmisiholle.

Tee punkkitarkastus
Punkkitarkastus on hyvä tehdä vähintään kerran päivässä mutta pahimpaan punkkiaikaan kannattaa tarkastus tehdä aina, kun lemmikki tulee sisälle. Itse olen todennut Collieilla hyväksi sen, että odottelen n. 15 min lenkin jälkeen ja tarkistan tilanteen enkä päästä koiria eteistä pidemmälle asunnossa. Tällöin saa napsittua pinseteillä turkissa juoksevat yksilöt pois.

Puutiaisten lempipaikkoja iholla ovat ohuet kohdat, joissa verisuonet ovat pinnassa. Tällaisia ovat esim. pää, kyynär- ja nivustaipeet, sukuelimet ja tassunpohjat. Punkki saattaa tarttua jopa silmäluomen sisäpuolelle mutta sen toki huomaa vasta, kun punkki turpoaa ja tällöin punkin poistaminen on syytä jättää eläinlääkärin hommaksi. Korvien taustat kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ja haroa karvapeite järjestelmällisesti läpi kauttaaltaan kirkkaassa valossa.


Näin poistat punkin

Jos punkki on kuitenkin ehtinyt purra niin toimi näin:
Varaa kaikki työvälineet käden ulottuville: pinsetit, punkkilasso tai punkkipihdit sekä talouspaperia ja desinfiointiainetta, jos sitä on.
Tee huolellinen jakaus karvoihin punkin ympärille, jotta pääset siihen käsiksi mahdollisimman läheltä ihoa.
Pinsetin kärki tai lasson lenkki asetetaan punkin imukärjen tyveen mahdollisimman lähelle ihoa ja punkki nostetaan suoraan ylös. Jos haluat, voit ihan aavistuksen kiertää nostaessasi, mutta älä koskaan puolta kierrosta enempää sillä vanha tapa, jossa punkki vedetään ihosta ruuvaavalla liikkeellä ei ole hyvä, koska imukärki saattaa tällöin katketa ja jäädä ihon sisään. Vanha tapa rasvalla poistaminen ei ole suositeltavaa sillä rasva estää punkkia saamasta ilmaa ja se saattaa oksentaa mahdollisen taudinaiheuttajan lemmikkisi elimistöön.
Kun punkki on irrotettu, desinfioi puremakohta ja välineet. Hävitä punkki huolellisesti (polttamalla) sillä elävänä ulos tai roskiin heitetty puutiainen voi kiinnittyä uudelleen ja se voi edelleen tuottaa jälkeläisiä.